Tiedätkö mikä oli maailman ensimmäinen mobiilipeli?
Sovelluskehitys on täynnä kiehtovia yksityiskohtia ja yllättäviä tilastoja, jotka harva tietää.
Tässä blogipostauksessa paljastamme kymmenen mielenkiintoista faktaa sovelluskehityksestä, joita et varmasti tiennyt.
Muistatko vielä vanhan kunnon Tetris-pelin? Tämä yksinkertainen mutta koukuttava peli tuli esiasennettuna Hagenuk MT-2000-puhelimeen vuonna 1994. Vaikka peli oli perusidealtaan yksinkertainen – ohjaa palikoita ja muodosta täydellisiä rivejä – se tarjosi käyttäjilleen tuntikausiksi viihdettä. Tetrikseen on tullut monia päivityksiä ja uusia versioita, mutta alkuperäinen peli on klassikko, josta moni ei ole edes kuullutkaan.
Tetris teki historiaa olemalla ensimmäinen mobiilipeli, koska se tuli esiasennettuna matkapuhelimeen. Aiemmin puhelimet oli tarkoitettu pääasiassa puheluiden ja tekstiviestien lähettämiseen, mutta Tetris osoitti, että ne voivat myös tarjota viihdettä ja ajanvietettä. Myöhemmin vuonna 1997 julkaistu Snake otti enemmän tuulta alleen ja toimi suunnannäyttäjänä mobiilipeliteollisuudelle. Tetris ja Snake näytti, että yksinkertaisillakin sovelluksilla voi olla valtava vaikutus. Kolmantena esimerkkinä vuonna 2013 julkaistu Flappy Bird.
Mobiilipelit ovat yksi sovelluskauppojen suosituimmista kategorioista. Yli 40% kaikista sovellusten latauksista on pelisovelluksia, mikä kertoo suoraan niiden valtavasta suosiosta. Pelit houkuttelevat laajaa käyttäjäkuntaa, aina lapsista aikuisiin, tarjoten monipuolisia pelejä eri genreissä. Pelit, kuten "Candy Crush", "Clash of Clans" ja"Among Us", ovat olleet valtavia hittejä, jotka ovat ladattu miljoonia kertoja.
On yllättävää, kuinka moni ladatuista sovelluksista jää käyttämättä. Tilastot osoittavat, että 25 % ladatuista sovelluksista avataan vain kerran ja jätetään sitten unholaan. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on sovellusten tarjoama käyttäjäkokemus ja niiden kyky sitouttaa käyttäjiä. Usein syynä sovelluksen vähäiseen käyttöön voi olla huono käyttökokemus, tekniset ongelmat tai se, ettei sovellus vastaa käyttäjän tarpeita tai odotuksia. Sovellusta kehittäville tahoille tämä on tärkeä muistutus siitä, kuinka kriittistä on luoda sovelluksia, jotka eivät ainoastaan houkuttele latauksia, vaan myös palvelevat käyttäjien tarpeita.
Katso tästä kuinka sovelluksen käyttökokemusta suunnitellaan
Applen App Store on yksi maailman suurimmista sovelluskaupoista, ja siellä on tällä hetkellä yli 2,29 miljoonaa sovellusta. Kun Appstore avattiin vuonna 2008, siellä oli vain 500 sovellusta. Tämä tarkoittaa sitä, että määrä on 4000-kertaistunut 16 vuodessa. Keskimäärin päivässä Appstoreen ladataan 1100 uutta sovellusta.
Vertailun vuoksi Google Play Storessa oli vuonna 2023 noin 2,6 miljoonaa sovellusta. Vaikka Google Play Storessa on enemmän sovelluksia, Applen App Store tuottaa enemmän tuloja sovellusten sisäisillä ostoilla ja maksuilla. Tämä osoittaa, että Applen laitteiden käyttäjät ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa sovelluksiin ja niiden sisäisiin ostoihin.
Mobiilisovellusten markkinat ovat erittäin keskittyneet. Itse asiassa, ylin 1 % sovellustenjulkaisijoista vastaa peräti 79 % kaikista sovelluskauppojen tuloista. Tämä tarkoittaa, että vain pieni osa julkaisijoista hallitsee valtaosan markkinoista. Esimerkiksi Tencent ja ByteDance ovat kaksi merkittävää toimijaa, jotka tuottavat merkittävän osan sovellustuloista. Tencent tunnetaan erityisesti peleistä, kuten "Honor of Kings" ja "PUBGMobile", jotka ovat keränneet miljardeja dollareita tuloja. ByteDancen suosituin sovellus on TikTok, joka on yksi maailman ladatuimmista sovelluksista.
Vaikka suurilla julkaisijoilla on hallitseva asema, pienemmillä kehittäjillä on silti paljon mahdollisuuksia menestyä. Sovellusmarkkinat ovat laajat ja monipuoliset, ja pienemmät kehittäjät voivat menestyä keskittymällä erityisiin kohderyhmiin ja niche-markkinoihin. Todennäköistä on myös se, että 5 vuoden päästä sovelluskauppojen ladatuinta sovellusta ei ole vielä edes kehitetty!
Keskimääräinen älypuhelimenkäyttäjä viettää noin 3,7 tuntia päivässä erilaisten sovellusten parissa. Tämä aika kuluu sosiaalisessa mediassa, peleissä, viestisovelluksissa ja muissa palveluissa. Vaikka tämä määrä saattaa kuulostaa isolta, se on itse asiassa melko tavallista nykypäivänä. Se on lähes neljännes hereilläoloajasta! Tämä kertoo paljon siitä, kuinka tärkeä osa sovellukset ovat arkeamme ja kuinka paljon ne vaikuttavat päivittäiseen tekemiseemme, niin hyvässä kuin huonossakin.
TikTok on ollut yksi maailman ladatuimmista sovelluksista jo useiden vuosien ajan. Se julkaistiin syyskuussa 2016, ja sen suosio on kasvanut hurjaa vauhtia siitä lähtien. Vuonna 2023 TikTok jatkoi valtavaa suosiotaan ja saavutti maailman ladatuimman sovelluksen tittelin, saavuttaen yli 654 miljoonaa latausta vuonna 2023.
Moni ei kuitenkaan tiedä, että Instagram nousi takaisin ladatuimman sovelluksen kilapiluun vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, saavuttaen 166 miljoonaa latausta. Tämä nousu johtui osittain päivityksistä Instagramin Reels-ominaisuuteen, joka kilpailee suoraan TikTokin lyhytvideokonseptin kanssa.
Ada Lovelacea pidetään maailman ensimmäisenä ohjelmoijana. Hän kirjoitti algoritmeja Charles Babbagen suunnittelemalle analyyttiselle koneelle jo 1800-luvulla. Analyyttinen kone oli teoreettinen varhainen tietokone, jonka tarkoituksena oli suorittaa monimutkaisia laskutoimituksia. Se koostui erilaisista komponenteista, kuten laskentayksiköstä (mihin nykyiset prosessorti perustuvat), muistiinpanoyksiköstä ja syöttö- ja tulostuslaitteista. Vaikka konetta ei koskaan rakennettu Lovelacen elinaikana, hänen työnsä lasketaan ensimmäiseksi tietokoneohjelmoinnin esimerkkitapaukseksi.
Kaikki ei kuitenkaan ole niin itsestäänselvää. On nimittäin kiistanalaista, oliko Lovelace todella ensimmäinen ohjelmoija. Jotkut tutkijat väittävät, että Babbage itse tai jopa italialainen matemaatikko Luigi Federico Menabrea kirjoittivat ensimmäiset ohjelmat analyyttiselle koneelle ennen Lovelacea.
Mitä jos kertoisimme, että perinteinen koodaus on jäämässä uusien teknologioiden varjoon? Kyllä! Sovelluskehitys on muuttumassa merkittävästi, ja Low-code ja No-code teknologiat ovat keskeisessä roolissa tässä muutoksessa. Ennusteiden mukaan vuoteen 2025 mennessä 70% uusista sovelluksista kehitetään Low-code ja No-code alustoilla. Tämä kasvu on merkittävä, kun otetaan huomioon, että vuonna 2020 vastaava luku oli alle 25 %.
Low-code ja No-code teknologiat mahdollistavat nopeamman ja helpomman sovelluskehityksen, mikä tekee sovelluskehityksestä saavutettavampaa myös niille tahoille, joilla ei ole satojen tuhansien eurojen budjetteja. Tämä muutos tulee helpottamaan erityisesti pienempien yritysten ja yksittäisten kehittäjien työtä, koska se vähentää kehitysaikaa ja kustannuksia merkittävästi.
Google on parantanut merkittävästi sovelluskauppansa laatua ja turvallisuutta viime vuosien aikana. Vuodesta 2017 lähtien Google Playsta on poistettu yli miljoona sovellusta. Näihin toimenpiteisiin on ryhdytty, koska monet sovellukset eivät täyttäneet Googlen asettamia laatu- ja turvallisuusstandardeja, tai ne rikkoivat sovelluskaupan sääntöjä. Poistetut sovellukset sisälsivät esimerkiksi haittaohjelmia, yksityisyydensuojaa loukkaavia toimintoja tai ne olivat yksinkertaisesti vanhoja eivätkä uudet käyttöjärjestelmät enää tukeneet niitä.
Ennen kun sovelluksia alettiin poistamaan, Play kaupassa oli yhteensä 3.6 miljoonaa sovellusta vuonna 2017, mikä on noin 1.4 miljoonaa enemmän kuin Appstoressa vuonna 2024. Voi vain kuvitella minkälaisia sovellusmonstereita sieltä on tuossa puhdistuksessa poistunut.
Katso tästä lisää Google Play statistiikkaa