1. Mitä on Low-code / No-Code sovelluskehitys

Low-codella tarkoitetaan sovelluskehitysalustoja, joilla sovelluksia voidaan kehittää valmiista elementeistä lähes täysin ilman koodia. Nämä alustat ovat erinomaisia työkaluja nopeuttamaan sovelluskehitystä ja alentamaan kehityksen kynnystä, mikä tekee sovelluksien hyödyntämisestä saavutettavampaa laajemmalle käyttäjäkunnalle.
‍
Low-code / No-code työkalut mahdollistavat sovellusten ja automaatioiden teon lähes täysin tai täysin ilman koodausosaamista, koska työkalut hoitavat koodaamisen kehittäjän puolesta. Low-code työkaluilla voidaan tehdä esimerkiksi nettisivuja, web- ja mobiilisovelluksia tai integraatioita (eli linkkejä eri järjestelmien välille).

Nämä työkalut toimivat niin, että käyttäjä voi vetää ja pudottaa elementtejä näkymään visuaalisesti, muotoilla niiden ulkonäköä sekä tehdä sovellukseen toiminnallisuuksia ilman koodin kirjoittamista.

Low-Code termi viittaa siihen, että alusta saattaa edellyttää hieman koodausymmärrystä tai siitä on ainakin hyötyä.

No-code puolestaan tarkoittaa sitä, että koodia ei tarvita missään vaiheessa sovelluksen tekoa.
‍

Huomaa ero: Alustat sovellusten tekoon vai valmiit sovellukset suoraan käyttöön

Kun puhutaan low-codesta, voidaan puhua sekä Low-code työkaluilla tehtävistä uusista sovelluksista, että esimerkiksi olemassa olevan työkalun hyödyntämisestä. Useimmiten tarkoitetaan kuitenkin alustoja, joilla voidaan nimenomaan rakentaa uusia sovelluksia.

Suosittuja alustoja sovellusten tekoon

Näillä työkaluilla voit tehdä täysin omanlaisen verkkosivuston, verkkokaupan tai sovelluksen, jonka päivitykset, muokkaukset ja kehittäminen määräytyvät omien toiveidesi mukaan.

Nettisivujen tekemiseen: Webflow, Wix, Squarespace, Wordpress, Shopify
Sovellusten tekemiseen: Micorosft Power Apps, Bubble.io, Flutterflow, Glide, Zoho Creator

Suosittuja valmiita työkaluja

Näitä työkaluja käyttäessä et rakenna uutta sovellusta tyhjästä, vaan hyödynnät jo olemassa olevaa käyttöliittymää omaan käyttöösi. Näissä työkaluissa sovellusta kehitetään kaikille käyttäjille, joten muutokset käyttöliittymässä sekä uudet ominaisuudet eivät aina tule omasta toiveestasi, vaan omistajayrityksen omasta roadmapista.

Automaatioihin ja integraatioihin: Microsoft Power Automate (tai Logic Apps), Zapier, Make
Valmiita alustoja suoraan käyttöön: Salesforce, Hubspot, Mailchimp, Notion

2. Low-code sovelluskehityksen hyödyt

Low-code / No-code kehitys on muuttanut ohjelmointialaa huomattavasti helpommin lähestyttäväksi, koska myös ilman vuosien koodausta voidaan tehdä täysin toimivia sovelluksia.

Kehittäjän näkökulmasta nämä alustat ovat hyödyllisiä siksi, että mikäli haluaa oppia tekemään nettisivuja tai sovelluksia, se on mahdollista ilman koodausopintoja. Toisissa alustoissa oppimiskäyrä on suurempi, kuin toisissa, joten tietynlaista teknistä osaamista on kuitenkin hyvä olla, mikäli aikoo rakentaa sovelluksen näillä alustoilla.

Yrityksen näkökulmasta Low-code sovelluskehitys tuo nykypäivänä tarvittavaa nopeutta ja ketteryyttä uusien sovellusten tekoon, jota perinteinen koodaus ei tarjoa. Koska sovellusten teko on näillä alustoilla nopeaa, kustannukset laskevat huomattavasti verrattuna perinteiseen ohjelmistokehitykseen, joten myös pienten mikrosovellusten ja sisäisten työkalujen teko on järkevää.
‍
Asiakkaan näkökulmasta nämä sovellukset mahdollistavat lähes poikkeuksetta paremman asiakaskokemuksen, sillä kaikenkokoisten yritysten on mahdollista siirtyä kynästä ja paperista, tai vaikkapa sähköposteista ja puhelinviesteistä sovellukseen. Tämän ansiosta nykypäivän digitaaliseen ostamiseen tottunut asiakas saa asiakaskokemuksen, jonka hän saa myös isompien yritysten sovelluksia käyttäessään.

3. Millaisia sovelluksia Low-codella voidaan tehdä?

Low-codella voidaan tehdä web- ja mobiilisovelluksia.

Low-codella voidaan tehdä niin websovelluksia kuin mobiilisovelluksiakin. Suosituimpia käyttökohteita ovat nettisivut, CRM-järjestelmät, ERP-järjestelmät, projektinhallintasovellukset, tiimityön helpottamiseen tarkoitetut sovellukset sekä liiketoimintaprosessien ja taloudenhallintaan liittyvät sovellukset.

Sovelluksia tehdään esimerkiksi sujuvoittamaan HR- tai myyntiprosesseja sekä seuraamaan myynnin kehitystä tai muita avainlukuja. Yhä enemmän tehdään yhden yrityksen käyttöön sopivia mikrosovelluksia, joilla on hyvin uniikit käyttötarkoitukset.

Suurimpana muutoksena viime vuosina on paitsi hurja määrä uusia alustoja joista valita, teknologian kehittymisen myötä markkinalle on tuotu myös alustoja, joiden kuukausilisenssit ovat sellaisia, että myös pienemmällä yrityksellä on mahdollisuus niiden kustannuksiin.

Teknologian kehittyminen on tuonut myös toisen mielenkiintoisen kehityssuunnan, eli tekoälyn. Tekoälyn yhdistäminen no-code alustaan voi auttaa esimerkiksi räätälöidyn chatbotin tekemisessä tai liiketoiminnan datan analysoinnissa. Tekoäly voi avustaa mm. sopimusten luennassa ja laadinnassa, laskutuksessa sekä erilaisten lomakkeiden täytössä ja tulee tuomaan paljon liiketoiminnallisesti merkittäviä käyttökohteita kaikenkokoisille yrityksille.
‍
Tämän lisäksi tunnetuin käyttökohde low-code sovelluksille on pitkään ollut ns. MVP:t, eli Minimum Viable Product-sovellukset. Tämä on nopeasti kehitetty esimerkiksi Startupin sovelluksen ensimmäinen versio, jolla voidaan testata esimerkiksi sitä, vastaako idea ajateltuun ongelmaan, eli saadaanko sovellukselle käyttäjiä. Tämän perusteella on huomattavasti helpompi hakea esimerkiksi jatkorahoitusta kehittääkseen varsinainen sovellus perinteisesti koodaamalla.

4. Milloin low-code ei ole paras vaihtoehto

Low-code sovellukset eivät toimi parhaiten silloin, kun käyttäjiä sovelluksella on useita satoja tuhansia tai yli miljoona. Esimerkiksi uuden TikTokin kaltaisen sosiaalisen median alustan luominen Low-code työkaluilla ei todennäköisesti ole hyvä idea. Syynä on se, että koska dataa on paljon ja sovelluksen täysi hallinta viimeistä merkkiä myöten on tärkeää -> Mikäli lähdekoodiin ei päästä tekemään muutoksia, näin iso sovellus käyttäjineen voi aiheuttaa ongelmia sovelluksen suorituskyvyn kanssa.

Low-code alustat eivät myöskään toimi parhaiten, jos sovelluksessa on paljon monimutkaisia toiminnallisuuksia -> Kompleksien toiminnallisuuksien, esimerkiksi haastaavien koneoppimista hyödyntävien algoritmien tai 3D-mallinnuksien teko ilman koodia voi olla mahdoton tehtävä, ainakin toistaiseksi. Mutta kuten aiemmin mainttu, tekoälyäkin voidaan jo hyödyntää näissä ratkaisuissa esimerkiksi Microsoftin OpenAI:n avulla, lisäksi tämä teknologia kehittyy niin nopeasti, että kuka tietää mikä on pian mahdollista.

5. Paljonko sovelluksen tekeminen maksaa?

Keskimäärin sovelluksen tekeminen maksaa Low-codella 10-20 000€

Lopuksi se tärkein, eli kustannukset.

Kaikessa sovelluskehittämisessä suurin yksittäinen kulu on sovelluskehittäjän aika. Koodarit ovat kalliita ja perinteiseen koodaamiseen tarvitaan yleensä vähintään muutaman hengen tiimi, joka rakentaa, ylläpitää sekä jatkokehittää sovellusta.

Low-code teknologioiden suurimpana etuna on kehityksen ja muokkausten nopeus. Näillä alustoilla sovellus saadaan usein valmiiksi viikoissa, kun perinteisessä koodauksessa ei olla välttämättä ehditty päästä juuri alkuun.

Juuri tämä vähentynyt ajantarve on syy, jonka vuoksi low-code sovellusten kustannukset ovat vain murto-osan siitä, mitä sovelluksista ollaan totuttu maksamaan.

Esimerkkilaskelma:
4 hengen koodaritiimi 3K€ kuukausipalkalla x 1,5 vuoden kehitystyö = 216 000 €
2 hengen Low-code kehittäjätiimi esimerkiksi samalla 3K€ kuukausipalkalla x 2,5 kuukauden kehitystyö =  15 000 €

Palkat ja työn kesto ovat arvioita, eikä niihin ole laskettu veroja tai muita sivukuluja, mutta tässä on jo selkeästi nähtävissä, mitä ihmisresurssien ja työhön varatun ajan vähentäminen tekevät kokonaiskustannuksille.

Miten lähteä liikkeelle?

Jos sinulla on uusi sovellusidea, tai huomasit tätä lukiessasi, että yrityksessäsi olisi tarvetta suoraviivaistaa tai digitalisoida joitain prosesseja, lue lisää ideoinnista ja sovelluskehittämisestä, tai varaa suoraan aika työpajaan!