Vähäkoodinen sovelluskehitys auttaa yrityksiä pysymään edellä nopeassa digitaalisessa muutoksessa, mutta toisaalta se auttaa myös välttämään yleisiä riskejä, joita usein kohdataan, kun yrityksen toiminta sisältää paljon päätetyöskentelyä ja tiedonsiirtoa.
Globaali markkinaennuste Low-code-alalle on noin 65 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2027 mennessä ja sen odotetaan kasvavan 187 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. On ennustettu, että vuoteen 2025 mennessä organisaatiot rakentavat 70% uusista sovelluksistaan käyttäen Low-code- tai No-code-alustoja (verrattuna alle 25% vuonna 2020).
Suunta on siis lupaava ja tämä tarkoittaa sitä, että kelkasta ei kannata jäädä. Low-code ei ainoastaan auta yrityksiä digitalisoimaan ja kehittämään liiketoimintaansa nopeammin, vaan sillä voidaan myös välttää riskejä, joita joko vanhojen järjestelmien käyttö tai ei minkään järjestelmän käyttö aiheuttaa kasvavassa organisaatiossa.
Lähetelläänkö teidänkin yrityksessänne dataa kenties PDF- tai Excel-tiedostoissa sähköpostin välityksellä?
Tämä on nykypäivän kalasteluviestien määrään katsottuna vähintäänkin huolestuttavaa ja asettaa organisaation väistämättä tarpeettomaan riskiin. Näiden jatkuvasti jaettavien viestien joukkoon ei tarvita kuin yksi väärä viesti ja ajatuksissaan tehty linkin klikkaus, ja koko yrityksen data on vaarassa joutua vääriin käsiin.
Parempi ratkaisu on pyrkiä siirtämään kaikenlainen tiedonsiirto ja sisäinen kommunikointi muihin, sisäisiin kanaviin ja sovelluksiin, mutta arjen kiireessä tällaiset projektit jäävät helposti tekemättä.
Edellä mainitun tutkimuksen mukaan 83% CIO:ista tuskailee henkilöstön palkkaamisessa vastatakseen jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen. Organisaatioiden teknologiset vaatimukset ovat suurempia kuin koskaan, mutta pätevien hakijoiden joukko on pieni.
Sen lisäksi, että osaajia ei löydetä tarpeeksi, nykyistenkin osaajien aika menee suurimmaksi osaksi legacy-järjestelmien ylläpitoon sen sijaan, että he ehtisivät toteuttaa strategisia projekteja ja kehittää uusia järjestelmiä ja ominaisuuksia.
Tämä johtaa siihen, että yrityksissä ei voida kasvaa riittävän nopeasti, joka luonnollisesti heikentää yrityksen kilpailukykyä.
Järjestelmien ylläpitokustannusten lisäksi suuri osa kehittäjien ajasta kuluu teknisten velan taklaamiseen. Tekninen velka tarkoittaa sitä kustannusta, jonka yritykset joutuvat maksamaan pelkästään olemassa olevan järjestelmän korjauksesta. Paitsi, että joskus jopa 25 vuotta vanhojen legacy-järjestelmien ylläpito on hidasta, se on myös kallista. Tarkalleen, tämä luku on tutkimuksen mukaan keskimäärin 3,61 dollaria koodiriviltä.
Nämä kaksi asiaa summattuna: Osaajia ei löydetä tarpeeksi, ja ne jotka on löydetty, eivät pysty käyttämään aikaansa siihen mikä veisi yritysten järjestelmiä eteenpäin, vaan aikaa kuluu enemmän pelkkään ylläpitoon ja korjaukseen.
Joukkueurheilustakin tuttu sanonta, että puolustuspäässä pelaamalla harvoin voitetaan pelejä, pitää tässä asiassa täysin paikkansa.
Mikäli osaajia ei löydy tai ei haluta palkata taloon kehittäjätiimiä, toinen vaihtoehto on ulkoistaa sovelluskehitys. Sovellusprojektien ostaminen on jo itsessään kuitenkin monille yrityksille vaikeaa, etenkin jos budjetit ovat pienet ja varsinainen liiketoiminta on jotain muuta, kuin tietokoneella työskentelyä, jolloin osaamista sovelluksen ostamisesta tai kehittämisestä ei ole. Tämä lisää paitsi riskiä sovelluskehitykseen, saattaa kokonaan estää yrityksiä uskaltamasta lähteä mukaan projektiin.
Olemme myös nähneet liian usein sen, että kallis sovellusprojekti venyy kuukausilla tai jopa vuosilla yli suunnitellun, jonka mukana kasvaa tietysti myös sovelluskehitykseen käytetty summa. Koristeena kakun päälle saatetaan jopa saada sovellus, joka ei joko toimi toivotusti, ei sisällä kaikkea sovittua ja sen jälkeen alkaa taistelu siitä, onko kyseinen asia bugikorjaus vai uusi toiminnallisuus - ja kuka tämän tekemisen maksaa.
Aiemmin puhuttiin jo osaajapulasta, ylläpitokustannuksista, teknisestä velasta sekä ulkoistetun sovelluskehityksen riskeistä. Tämän lisäksi on tosiasia, että perinteisellä koodilla toteutettu järjestelmä on hidas myöskin viedä eteenpäin.
Eli vaikka osaajia löytyisikin ja työlista olisi tyhjä ylläpidosta ja bugeista, uusien ominaisuuksien luominen ja muutosten tekeminen on joka tapauksessa usein aikaa ja henkilöresursseja sitova projekti.
Low-code alustoissa on jo sisäänrakennettuna enterprise-tason tietoturva, sekä järjestelmä toimii tottakai myös pilvipohjaisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että nämä järjestelmät olisivat 100 % tietoturvallisia suoraan paketista, kuten eivät mitkään järjestelmät, mutta käytännössä junior-tason Low-code kehittäjäkin saa tehtyä sovelluksen, joka on valovuosia turvallisempi kuin tiedostojen lähettely sähköpostin välityksellä.
Low-code teknologialla kehitetty sovellus saadaan valmiiksi huomattavasti perinteisesti koodattua sovellusta nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan vähemmän osaajia per sovellus, sekä myös tuoreempien kehittäjien taito riittää. Ei tarvita team leadia, kahta front-end- ja kolmea back-end kehittäjää, vaan yhden tai kahden hengen tiimi riittää.
Heitä ei myöskään tarvita aktiiviseen kehitystyöhön vuosiksi kerrallaan, vaan voidaan ostaa ketterä parin kolmen kuukauden kehitystyö ja siirtyä sen jälkeen tarpeiden ja toiveiden mukaiseen ylläpitosopimukseen, jossa paitsi huolehditaan siitä, että sovellus toimii, voidaan myös tehdä muutoksia ja lisää ominaisuuksia tarpeen vaatiessa.
Low-code teknologian mahdollistaman nopean kehityksen ansiosta myös teknistä velkaa kertyy vähemmän, koska jonon purkaminen on nopeampaa, jolloin tilanne ei yleensä ehdi päästä katastrofaaliselle tasolle, mikäli esimerkiksi toimitaan hetkellisesti vajaalla tiimillä.
Pienempi työlista tarkoittaa tietysti myös sitä, että kehittäjille jää enemmän aikaa kehittää ja parannella sovellusta, sekä tehdä uusia ominaisuuksia ja viedä sovellusta eteenpäin
Kun sovellus ostetaan ulkopuoliselta toimittajalta, Low-code mahdollistaa jo lähtöruudussa tarkemman, huomattavasti matalamman kustannusarvion. Sovelluskehityksessä voidaan keskittyä koodin kirjoittamisen sijaan toiminnallisuuksiin ja käyttäjäkokemukseen, jolloin ei-teknisempikin henkilö pystyy hyvin seuraamaan sovelluskehitystä ja olemaan mukana projektissa antamassa tärkeää palautetta koko projektin ajan.
Samoin korjausten ja muutosten teko on kuukausien sijasta tuntien, päivien tai viikkojen työtä. Pienimmät muutokset saadaan maaliin ja liveksi jopa 15 minuutissa!
Tämä mahdollistaa sen, että heti alussa ei tarvitse tietää aivan tarkalleen, miltä sovellus lopulta näyttää. Alkuperäisen designin ja suunnitelman mukaan kehitettyä sovellusta voidaan projektin edetessä muuttaa nopeastikin, jotta säästetään aikaa ja vältytään uudelleentekemiseltä. Näihin projekteihin voi siis lähteä luottavaisin mielin tietäen, että itse asiakkaana on aina kuljettajan paikalla.
tiivis infopaketti sovelluskehityksestä 2024
- Ohjeet oman sovelluksen ideointiin ja suunnitteluun
- Miten sovellusprojekti käytännössä toteutetaan
- Lisätietoa projektien kestosta ja hinnasta
Sovelluskehitystä ketterästi koodaamatta
IT-asioissa sinua palvelee:
