Sovellukset ovat nykyään vähän niin kuin arkisia supervoimia. Niillä hoidetaan melkein mitä tahansa – tilataan ruokaa, pidetään treeneistä kirjaa tai suunnitellaan lomamatkoja. Okei siistiä, mutta vielä siistimpää on se mitä niillä pystytään tekemään tulevaisuudessa – eikö?

Vuosi 2025 tuo mukanaan kaikkea jännää sovellusten maailmassa. Kehittäjät saavat käyttöönsä uusia työkaluja, jotka tekevät sovelluksista älykkäämpiä ja vieläkin kätevämpiä käyttää. Ja mitä käyttäjät haluavat? No tietenkin sen, että sovellukset eivät vain toimi moitteettomasti, vaan myös tarjoavat jotain ekstraa. Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) alkavat muuttua todellisiksi arjen taikatempuiksi – mieti vaikka, miten AR voisi auttaa sisustamaan kotisi tai VR järjestämään kokouksen, jossa kaikki tuntuvat olevan samassa huoneessa. Aika siistiä!

Tässä blogissa kurkistetaan tulevaisuuteen ja tutkitaan viittä trendiä, jotka muuttavat tapaa, jolla sovelluksia tehdään ja käytetään.

1. Tekoäly on tullut jäädäkseen
2. Low-code & No-code -teknologiat
3. Kyberturvallisuuden korostuminen
4. AR:n ja VR:n käyttö yleistyy
5. Integrointi: Sovellusten pitää toimia yhdessä

1. Tekoäly on tullut jäädäkseen

Tekoäly on muuttanut sovelluskehitystä isolla kädellä. Se nopeuttaa rutiini tehtäviä, löytää virheitä koodista ja antaa kehittäjille enemmän aikaa keskittyä tärkeämpiin asioihin. Yksi kiinnostava kehitys on se, miten tekoäly on alkanut parantaa Low-code- ja No-code-työkaluja. Näistä työkaluista on tullut entistä helpompia ja tehokkaampia, mikä tarkoittaa, että sovelluksia voidaan kehittää nopeammin kuin koskaan.

Tekoälyn vaikutus näkyy myös itse sovellusten toiminnassa. Monissa sovelluksissa tekoäly auttaa ymmärtämään käyttäjän tarpeita ja mukautumaan niihin paremmin. Esimerkiksi älykkäät hakutoiminnot ja personoidut rutiinit perustuvat tekoälyn kykyynanalysoida ja hyödyntää tietoa tehokkaasti. Tämä tekee sovelluksista paitsi älykkäämpiä, myös käyttäjälle sujuvampia ja luonnollisempia käyttää.

Mitä mieltä itse olet tekoälyn yleistymisestä?

Tekoäly sovelluksissa herättää erilaisia fiiliksiä. Toisaalta se tekee käyttökokemuksesta sujuvamman ja helpottaa arkea, kun sovellus osaa ennakoida tarpeesi. Mutta välillä voi tulla tunne, että sovellus tietää liikaa tai tekee liikaa puolestasi. Eli monelle voi tulla tungetteleva fiilis siitä. Kehittäjille tekoäly on kuitenkin selkeä apuväline, jonka toimintaa voi hallita – lopulta ihminen tekee päätökset, ei tekoäly.

2. Low-code & No-code -teknologiat

Jos olet meidän toimintaa seurannut niin tämä aihe pitäisi olla jo ennestään tuttu. Noh, otetaan uusille lukijoille vielä, tai vanhoille kertauksen vuoksi.

Low-code- ja No-code-työkalut ovat muuttaneet sovelluskehityksen dynamiikkaa. Niiden avulla sovellusten rakentaminen ei vaadi kaikkea alusta asti koodaamista, vaan kehityksessä voidaan hyödyntää valmiita elementtejä ja visuaalisia työkaluja. Tämä ei vain säästä aikaa, vaan tekee myös kehitysprosessista selkeämpää ja muutoksia voidaan tehdä paljon helpommin.

Jos esimerkiksi yritys haluaa testata nopeasti uuden palvelun ideaa, Low-code-alustalla MVP eli minimum viable product voidaan saada valmiiksi jopa muutamassa päivässä. Tällainen nopeus ei ollut aiemmin mahdollista ilman valtavaa kehitystiimiä ja resursseja. Nyt pienilläkin tiimeillä on mahdollisuus luoda toimivia ratkaisuja ripeästi. Jes!

Vuonna 2025 nämä työkalut ovat entistä enemmän arkipäivää sovelluskehityksessä, ja niiden avulla yritykset voivat pysyä mukana nopeasti muuttuvassa teknologiakentässä. Gartnerin 2021 ennusteen mukaan vuonna 2025 jopa 70 % uusista sovelluksista kehitetään Low-code- tai No-code-teknologioilla. Mielenkiintoista nähdä miltä tuo 2021 ennusteen prosenttiluku näyttää tämän vuoden lopussa.

Jos haluat tarkemman katsauksen Low-codeen paina tästä

3. Kyberturvallisuuden korostuminen

Tekoäly on tehnyt hakkereista entistä vaarallisempia ja siitä syystä kyberturvallisuus on noussut sovelluskehityksen tärkeimmäksi osa-alueeksi. Vuonna 2025 yhä monimutkaisemmat hyökkäykset kohdistuvat erilaisiin sovelluksiin ja järjestelmiin. Tämä tarkoittaa, että tietoturva pitää huomioida heti sovelluksen kehityksen alusta alkaen, eikä vasta myöhemmin.

Sovelluskehityksessä käytetään yhä enemmän työkaluja, jotka auttavat tunnistamaan haavoittuvuuksia automaattisesti. Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA) on yksi tapa parantaa turvallisuutta, mutta suurempaa kokonaisuutta kuvaa DevSecOps. Mikä ihme se on? Tämä malli tuo tietoturvan mukaan jokaiseen kehitysvaiheeseen, ei vain loppuvaiheen tarkastuksiin. Se yhdistää kehityksen (Dev), toiminnan (Ops) ja turvallisuuden (Sec) yhdeksi saumattomaksi prosessiksi.

Kyberturvallisuus on asia, jota käyttäjät odottavat jokaiselta sovellukselta. Hyvä tietoturva ei kuitenkaan näy käyttäjälle muuten kuin kaksivaiheisten tunnistautumisten muodossa. Muutoin käyttäjä ei edes huomaa sitä. Huono tietoturva puolestaan näkyy, joko ennemmin tai myöhemmin.

4. AR:n ja VR:n käyttö yleistyy

Ai Valtion rautatiet laajentaa raideverkkoa? Siitä emme tiedä, mutta lisätty todellisuus (AR ) ja virtuaalitodellisuus (VR) laajentavat kyllä käyttöalueitaan vauhdilla. Vuonna 2025 AR ja VR eivät ole enää vain pelejä tai viihdettä varten, vaan ne näkyvät jo kaikessa - sisustussuunnittelusta koulutukseen ja etätyöhön.

Ylemmässä kuvassa AR:ää hyödyntävä IKEA Place -sovellus on hyvä esimerkki. Sen avulla voit nähdä, miltä jokin huonekalu näyttää omassa kodissasi ennen ostopäätöksen tekemistä. Käyttö on yksinkertaista: osoitat puhelimen kameralla huonetta ja lisäät virtuaalisen sohvan suoraan kuvaan. Näin voit helposti hahmottaa, sopiiko se tilaan vai ei.

VR taas tarjoaa mahdollisuuden uppoutua täysin uuteen ympäristöön. Rakennus- ja suunnittelualoilla VR:n avulla voi tarkastella projekteja, kuten uusia rakennuksia, ennen kuin rakentaminen on edes alkanut. Myös etätyössä VR tuo uusia tapoja tehdä yhteistyötä: esimerkiksi virtuaalisessa kokoustilassa voi keskustella ja työskennellä muiden kanssa aivan kuin olisitte samassa huoneessa.

Mitä tämä tarkoittaa sovelluskehityksessä? AR ja VR avaavat ovia mahdollisuuksiin, joita ei ole vielä edes ehditty keksiä. Ehkä tulevaisuudessa sovellukset mullistavat sen, miten osallistumme tapahtumiin, hoidamme terveyttämme tai opimme uusia taitoja. Parasta on, että kukaan ei vielä tiedä tarkalleen, mihin kaikkeen nämä teknologiat voivat venyä – ja just se tekee tästä niin jännittävää.

5. Integrointi: Sovellusten pitää toimia yhdessä

Vuonna 2025 sovelluksilta odotetaan ennen kaikkea sitä, että ne toimivat yhteen ongelmitta. Kukaan ei jaksa kopioida tietoja sovelluksesta toiseen tai kirjautua jatkuvasti eri järjestelmiin. Jos sovellus ei puhu muiden kanssa samaa kieltä, käyttäjät valitsevat nopeasti jotain muuta.

Hyvä esimerkki integraatioista on kalenterit ja sähköpostit. Kun tapaaminen löytyy suoraan sähköpostista ja siirtyy automaattisesti kalenteriin, kaikki on iloisia. Samoin verkkokaupassa nopea maksaminen on sujuvaa, kun palvelu tukee monia maksutapoja ilman säätöä.

Kaikkien sovellusten ei tarvitse toimia yhdessä muiden kanssa, mutta integraatiot ovat tärkeitä silloin, kun niitä tarvitaan. Jos käyttäjä esim. odottaa, että projektinhallintasovellus synkronoituu kalenterin kanssa, integraation sujuvuus voi ratkaista, valitaanko sovellus käyttöön vai ei. Kehitysvaiheessa integraatioiden suunnittelu edellyttää tarkkuutta ja ymmärrystä siitä, miten eri järjestelmät toimii yhteen. Hyvin toteutettuna ne tekevät käyttäjästä tyytyväisen.

Mitä trendit tarkoittaa sun tapauksessa?

Jos sinulla on sovellusidea
‍Nämä trendit avaavat valtavasti mahdollisuuksia ideasi toteuttamiseen. Tekoäly voi tehdä sovelluksestasi älykkäämmän. Integraatiot varmistavat, että se toimii saumattomasti muiden järjestelmien kanssa. Lisäksi AR- tai VR-teknologiat voivat tuoda sovellukseen täysin uusia ulottuvuuksia.

Low-code-työkalut puolestaan nopeuttavat kehitysprosessia merkittävästi – ideasi voi muuttua toimivaksi sovellukseksi paljon nopeammin kuin ehkä kuvittelit. Vuonna 2025 kehitys ei ole enää vain suurten yritysten etuoikeus, vaan jokainen hyvä idea voi löytää tiensä toteutukseen. 

‍Jos olet sovelluskehittäjä
‍Trendit haastavat sinut pysymään ajan tasalla ja miettimään, miten sovellukset voivat tarjota enemmän käyttäjille. Kyberturvallisuus, integraatiot ja AR- tai VR-mahdollisuudet ovat jo odotuksia, joihin sinun täytyy vastata.

Oletko jo ottanut No- ja Low-code alustat käyttöön?

Jos olet tavallinen sovellusten käyttäjä
Sinulle nämä trendit tarkoittavat pieniä parannuksia sovelluksissa, riippuen siitä mitä sovelluksia käytät. Ehkä päivittäiset työkalusi toimivat paremmin yhdessä tai viihdesovellukset tarjoavat uusia tapoja uppoutua sisältöön. Joissain tapauksissa muutos voi olla niin huomaamaton, ettet edes tiedä, mitä on tapahtunut – kaikki vain sujuu vähän helpommin kuin ennen vanhaan.