Uusi sovellusprojekti - Näin se toimii

Moi! Minä olen Aija, olen Simplifiedilla päädevaajana. Sain tehtäväksi tehdä sovelluksen, joka toimii lisäpalveluna nykyisille asiakkaillemme. Tämä oli myös loistava tilaisuus kertoa käytännössä, miten me tehdään sovelluksia. Tämä on osa 2, uudet osat julkaistaan täällä blogissa, sekä uutiskirjeessä (johon voit liittyä tekstin lopussa).

Tervetuloa seuraamaan sovellusprojektia!

Kertaus ensimmäisestä osasta

Ensimmäisessä osassa käytiin läpi ideointivaihetta, tarkempi suunnitelma sovellusprojektille, tehtiin projektiin rajauksia ja kirjattiin ylös tärkeimmät asiat, joita sovelluksen täytyy tehdä ollakseen hyödyllinen.

‍Tässä tapauksessa ideana oli perehdytyssovellus, jonka avulla yrityksen työntekijöitä voidaan perehdyttää eri aiheisiin videoiden sekä videoon liittyvän kyselyn perusteella. Käytänössä sovellukseen ladataan videoita ja tehdään niihin liittyviä kyselyitä, jotta voidaan varmistaa, että video on katsottu ja asia on opittu tarpeeksi hyvin.

1. Alustan valinta

Koska me teemme sovelluksia Low-code teknologialla, eli käytämme työkaluja, jotka hoitavat koodaamisen kehittäjän puolesta, tässä vaiheessa on tehtävä päätös siitä, mitä alustaa tässä projektissa kannattaa käyttää. Vaikka useimmilla alustoilla on mahdollista saavuttaa haluttu lopputulos, jokaisessa alustassa on omat heikkoutensa, vahvuutensa ja erikoisominaisuutensa, jotka määrittävät sen, mikä alusta on tähän projektiin paras.

Mitä alustan valinnassa pitää ottaa huomioon

Mahdollisia kysymyksiä on paljon, mutta niistä ehkä tärkeimpinä ovat esimerkiksi seuraavat:

Millä laitteilla käyttäjät pääasiassa käyttävät sovellusta (tietokone / puhelin)

Mitä erityisominaisuuksia sovellukseen tarvitaan (ilmoitukset, maksuliikenne, chat tms.)

Mihin muihin palveluihin sovellusta yhdistetään (Toisilla alustoilla on paremmat valmiit integraatiot, jotka nopeuttavat yhdistämistä)

Mitä teknologiaa käyttäjät käyttävät ja tuleeko sovellus sisäiseen vai ulkoiseen käyttöön (Esimerkiksi Microsoft Power Apps toimii hyvin yrityksen sisäisiin sovelluksiin ja Microsoftin tuotteiden kanssa, mutta muussa tapauksessa se ei ole kannattavin valinta)

2. Tähän projektiin paras: Flutterflow

Tähän projektiin valittiin alusta nimeltä Flutterflow. Se on Googlen entisten insinöörien kehittämä Low-code sovelluskehitysalusta, joka on suunniteltu ensisijaisesti mobiilisovelluksille.

Flutterflown "moottorina" on Googlen vuonna 2017 julkaisema Flutter-ohjelmistokehys (Framework). Ohjelmointikieli Flutteflowssa on dart. Flutteria hyödyntäviä sovelluksia ovat mm. verkkokauppajätti Alibaba, Google Play - sovelluskauppa sekä Toyotan ja BMW:n mobiilisovellukset.

Flutterin ja Flutterflown etu on se, että samalla koodipohjalla saadaan sovellus, joka toimii web-sovelluksena, työpöytäsovelluksena ja natiivina mobiilisovelluksena sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmissä. Tämän ansiosta ei tarvitse tehdä erikseen web- ja mobiiliversiota, vaan yksi lähdekoodi (ja sovellus) riittää.

Flutterflow valittiin tähän projektiin myös siksi, että Flutter on ohjelmistokehyksenä noussut nopeasti suositun React Nativen kanssa kärkikahinoin ja Flutteria käytetään yhä enemmän, kun halutaan tehdä tehokkaita ja hyvin performoivia mobiilisovelluksia. Flutterflowlla on yli miljoona käyttäjää ja yritys nosti juuri vuoden 2024 vuodenvaihteessa 25,5 miljoonan dollarin rahoituskierroksen.‍

3. Aloitetaan!

Alusta on nyt valittu, seuraavaksi aloitetaan sovelluksen suunnittelu: Seuraavassa osiossa käydään läpi esimerkiksi tietokanta-valintoja ja datatyyppejä - ihmisen kielellä - jotta pystyt itsekin konkreettisesti näkemään, että sovelluskehitys ei ole rakettitiedettä, vaan voit päästä mukaan sovelluskehityksen maailmaan olematta koodari.

Näet myös, miltä UI-suunnittelun ensimmäiset vaiheet näyttävät, jotta voit hahmottaa, miltä oma sovellusideasi voisi näyttää ja miten saat vietyä omaa ideaasi lähemmäs valmista, kehitettävää sovellusta.